2017/2018

No näinpä. Laiska bloggaaja antaa jotain elonmerkkejä itsestään. Blogin kohtalo on pyörinyt yhä mielessä ja välillä on iskenyt oikein (melkein) innostus kirjoittaa tänne, mutta kuten arvata saattaa, toteutus on jäänyt hiukan vaiheeseen. Hetkittäin olen tuntenut jopa huonoa omaatuntoa kirjoittamattomuudesta, mutta suurimman osan aikaa olen porskutellut menemään ilman vähäisintäkään huolta blogista. Hävettää ihan tunnustaa.

Ja lisäyksenä seuraavaan kuvaan liittyen. Tuo kuvassa oleva kalenteri osoittautui aivan käyttökelvottomaksi ja sai kauniin seuraajan itselleen. (301.1.2018)

Vuosi vaihtui uuteen ja olisi tietysti viime vuodestakin vielä kerrottavaa. Kuten opintojen päättymisestä ja valmistumisesta. Olen nyt koulutukseltani myös seksuaalineuvoja. Koulutuksen ohessa tehty työ Tyttöjen Talolla päättyi myös joulukuussa ja se oli kyllä kova paikka. Sellaista niin ihanaa ja lämminhenkistä työyhteisöä en ole aiemmin kokenutkaan, huolimatta siitä, että minulla on ollut muitakin todella mukavia ja mieluisia työpaikkoja. Ja aivan ihania työkavereita on kertynyt vuosien varrella lukuisia ❤️ Mutta tämä paikka oli ylitse muiden. Ehkä siksikin, että opin niin paljon itsestänikin. Tai ihan kaikkinensa, työystävineen kaikkineen ❤️ Nyt olen siis työtä vailla. Tällä hetkellä myös opiskeluja. Palautin tällä viikolla Xamkiin avoimen amkin yhden opintokokonaisuuden portfolion. Tässä nyt saa jännätä meneekö hyväksytysti läpi.

Mitään ihmeellisiä ei tähän alkuvuoteen muuten kai kuulukaan. Hieman erilaista, mutta valitettavan tuttua, arkea taas eletään. Saa nähdä, mille tässä alkaisi. Jos vaikka alkaisi kirjoittamaan ahkerammin blogia 😊 Jos saisi uusia kuviakin taas paremmin otettua, kun valo lisääntyy. Tässä talven hämärässä kun kuvaamiseen sijaan viihtyy paremmin kynttilöiden hämyisessä valossa.