Näytetään tekstit, joissa on tunniste ystävät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ystävät. Näytä kaikki tekstit

torstai 14. heinäkuuta 2016

Ihanat kesäpäivät

Muutama aurinkoisempi ja lämpimämpi kesäpäivä ja mieli on jotain ihan muuta kuin sateisen harmaina kesäpäivinä. Mieli on lomalla, vaikka ihan kirjaimellisestihän tässä ei ole lomaa mistään. Välillä, oikeastaan useinkin, on viime aikoina tullut huokaistua, että olisikin jostain. Mutta eipä nyt anneta niiden ajatusten jälleen hiipiä mieleen ja vallata tilaa, vaan nautitaan nyt tästä kesäisestä fiiliksestä.

Viime päivinä on tullut saunottua rakkaan ystävän ihanassa pihasaunassa, pyöräiltyä ympäri Oulua ja istuttua aurinkoisella parvekkeella nauttien lämmöstä. Näiden lisäksi toki sitä ihan arkista pitää puuhailla, mutta siinähän ne menee sivussa :) Tänään on sitten pikkuisen festarimeininkiä luvassa, kun melkein jokakesäiseksi muodostunut ilta Rotuaari Piknikissä on edessä. Odotan iltaa kovasti, sillä en ole yhtäkään illan esiintyjistä nähnyt aikaisemmin livenä. Kaija Koo, Juha Tapio ja Anssi Kela siis viihdyttävät tämän illan piknikkiläisiä. Kiva tapahtuma ihan Oulun keskustassa ja en edes muista monesko kesä piknikillä on jo itsellä menossa :)
Kuvia illasta varmaan tulee laitettua alkuun ainakin instan puolelle @sannaukonaho.





perjantai 12. helmikuuta 2016

Ystävyydestä ja rakkaudesta

Sunnuntaina vietetään ystävänpäivää ja minusta on hyvä aika kirjoittaa mitä ystävät ja läheiset ihmiset minulle merkitsee. Minulla on ihana perhe, vanhemmat ja veli, joiden kanssa on avoimet ja lämpimät välit. Perheeseen lasken mukaan tietysti myös omat lapseni, joiden tärkeyttä ja merkitystä tuskin tarvitsee edes erikseen korostaa. He ovat tärkeintä, he ovat rakkainta. Mutta on onni saada elämäänsä myös muita, yhtä tärkeiksi ja läheisiksi tulleita ihmisiä, ystäviä.


Ystävät ovat korvaamattomia siinä omalla paikallaan elämässä ja sydämessä. He ovat niitä kenen kanssa iloitaan ja jaetaan ne huonotkin hetket ja hieman toisin kuin perhe, he pysyvät elämässäsi. Ei koska on "pakko", vaan koska he haluavat. En tarkoita tällä, että tätä valinnanvapautta ei muilla läheisillä olisi, mutta ystävät tulevat elämääsi eri tavalla, eri yhteyksistä ja erilaisissa elämäntilanteissa. Toiset jäädäkseen ja toiset vain hetkeksi, mutta jokainen heistä on omalla tavallaan tärkeä. Minulla itselläni on kaksi todella läheistä, rakasta ystävää ja monia muita, jotka ovat minulle tärkeitä. Nämä kaksi ihanaa naista ovat kulkeneet kumpikin mukanani jo hyvän aikaa. Olemme jakaneet ikimuistoisia hetkiä, iloja, suruja, vastoinkäymisiä ja onnistumisia puolin ja toisin. Tietäen, että on olemassa ihminen keneen voi luottaa, kuka kuuntelee, tukee, ymmärtää ja välittää. Nämä kaksi niin erilaista ihmistä on minulle korvaamattomia. Toivon, että he tietävät sen.


Ystävyydelle haluan kyllä antaa paljon enemmän kuin yhden päivän vuodesta, mutta nyt on hyvä hetki sanoa se mikä arjessa ja elämän mutkissa muutoin jää ehkä sanomatta. 

Sinä olet minulle tärkeä. 

Amerikkalaiseen tapaan ystävänpäivä on myös päivä rakkaudelle. Hänelle, ketä rakastat. Rakastat eri tavalla kuin perhettäsi, ystäviäsi tai muita läheisiäsi. Erityisesti, koko sydämestäsi. 
Rakkaus on kaunis tunne. Ihana asia löytää, saada antaa rakkautta ja saada tuntea itsensä rakastetuksi. Mutta kuten kaikkia ihmissuhteita, niin rakkaussuhdettakin pitää vaalia, antaa sille itsestään ja jaksaa yli myös niiden vaikeampienkin hetkien. Sillä samoin kuin ystävyyssuhteet, niin rakkaasi on kanssasi vapaaehtoisesti. Hyväksyy sinut sellaisena kuin olet ja on silti siinä, tai juuri sen vuoksi :)
Rakkauden osoittamiseen ei tarvita suklaasydämiä, ruusukimppuja ja hieman siirappisia kortteja eikä eikä erityistä päivää, vaikka ne tervetulleita onkin. Vaan pieniä tekoja, toisen huomioimista, aikaa yhdessä ja asioita, joita voi ihan arjessakin toiselle antaa. Näyttää rakkautensa pienillä teoilla, tavalla millä toinen tuntee itsensä arvostetuksi ja rakastetuksi. Ja muistaa sanoa ne kolme pientä sanaa.

Minä rakastan sinua. ❤️

torstai 11. helmikuuta 2016

Nyt se tuli!

Nimittäin tämän talven ensimmäinen kunnollinen flunssa. Mitään influenssaa en usko tämän olevan, ihan tavisflunssaa vain. On sitä tässäkin. Ei oikein jaksa innostua mistään ja nuo pakolliset kotihommat yrittää sinnitellä tehdyksi. Ruoka kun on saatava pöytään ja paikkoja vähän siistittävä, olipa olotila sitten mikä tahansa.

Tässähän tämä menee sohvalle tyynyröykkiön kanssa, villasukat jalassa. Spotifya kuunnellen tai lueskellen. Nyt on ollut aikaa lukea blogejakin vähän enemmän. On toki tullut luettua myös ihan työ- ja koulutusjuttujakin, mietittyä eri vaihtoehtoja. Sekä koluttua Etuovi.comia. Kyllä on Oulussa paljon asuntoja myynnissä ja olen löytänyt ties kuinka monta, joihin voisi muuttaa vaikka heti. Nämä nyt on niitä haaveita :) Edelleenkään omistusasunto ei ole oikeastaan edes vaihtoehto.

Kunhan tässä hiukan tokenee, niin kirjoittelen lisää ja jostain vähän mukavammasta kuin flunssasta. Toivottavasti viikonlopuksi tauti on selätetty, sillä olisi ihan mukavaa ohjelmaa lauantaille. Eikä pidä unohtaa sunnuntaita, joka on omistettu rakkaille ja ystäville. Heille, jotka ovat tärkeitä ihan jokaikinen päivä <3


Vanhat, nyppyiset villikset ja kuumemittari. Näillä mennään :)

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Kukkasia

Saimme ystävältäni ihanan kukkakimpun onnittelukukiksi ja onhan niistä iloa. Kauniita katsella ja piristää kotia värikkyydellään. Pidän todella paljon kukkien kuvaamisesta. Olivatpa ne sitten maljakossa, purkissa tai luonnossa. Kukkakimpuista varsinkin on mukava ottaa kuvia muistoksi, kun ne ennen pitkää väistämättä kuihtuu pois. Niin tosin näyttää käyvän minun ruukkukukillenikin, tai tuolle yhdelle onnettomalle "juorulle". Liekö se tykännyt huonoa patterin lämmöstä, joka nyt pakkasten aikaan hehkui ikkunalaudan alta. Toivottavasti se sinnittelee hengissä, kuten on tehnyt tähänkin asti :)

Kukkien kuvaaminen ei suinkaan ole niin tylsää kuin äkkiseltään voisi ajatella. Päinvastoin yhdestäkin kukasta saa erilaisia kuvia, kun vaihtaa kuvakulmaa. Joten tästäkin kimpusta on otettu kuvia vähän joka kulmasta. Siinä on niin paljon kuvattavaa, erilaisia kukkia ja yksityiskohtia. Todella ihana kuvattavaksi. Ja kuten yleensä aina, ihan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, kuvani on täysin käsittelemättömiä. Minusta varsinkin kukissa niiden kauneus riittää sellaisenaan :)