Uutta kotiin

Viikonloppu toi tosiaan jotain uutta kotiin, mutta nyt ei puhuta sisustuksesta, vaan uudesta perheenjäsenestä. Meille muutti sunnuntaina vajaa kaksivuotias ragdoll- poika Sisu. Sisu tuli kasvattajansa Annukan tuomana kotiinkuljetuksella :) Kyllä minulla onkin ollut ikävä näitä sinisilmäisiä lötköpötköjä, kun omani aikoinaan maailmalle menetin tavalla, josta en nyt tässä halua enempää kertoa. Siitä surusta ja ikävästä ei ole päässyt yli vuosien saatossa.

Melkoisen ihmetyksen Sisu sai Leossa aikaiseksi ja eilinen meni ihan ihmetellessä ja tutustuessa. Nyt nämä pojat nukkuu kumpi missäkin enkä saanut Sisusta kunnon kuviakaan otettua. Niitä varmaan on kyllä luvassa myöhemmin :) Leon kanssa olen pitänyt "kissakoulua" ennen Sisun meille muuttoa jonkun viikon ajan. Leo on oppinut istumaan ja antamaan tassua. Mitä vain, kunhan saa kissankarkkia :) Kissankarkki on kyllä oikeasti ihan lihaisia makupaloja. Hyvä houkutin ja palkinto.. Mutta tiedän ja tiedät varmaan sinäkin sen tunteen, kun palasta suklaata tai salmiakkia tekisi melkein mitä vaan. Minä ainakin tiedän.

Asiasta toiseen.. Eilen illalla oli aivan ihana ilma käydä lenkillä ja tuolla rannassa kävellessä huomasi miten luonto on jo saanut syksyistä väriä. Noita kauniita värejä ilta- aurinko vielä upeasti korosti. Tällaisia iltoja kun saisi vielä lisää. Tänäänkin on kyllä kaunis, aurinkoinen ilma, mutta ei ihan niin lämmin kuin viikonloppuna. Hyvä ilma kuitenkin pyöräillä illan rientoihin kaupunkiin. Vielä pitää pyöräillä ja nauttia siitä, kun säät sen sallii.

Nallikari

Lämpimän kesäpäivän päätteeksi oli mukava kävellä iltalenkillä Nallikariin. Tuohon melkein meidän takapihalle :) Matka on juuri sopiva kävellen, pyörällä pääsee ihan hetkessä rannalle. Täytyy kyllä tunnustaa, että jäätelökioskin kautta meni tämäkin lenkki. Se siitä kevyemmästä linjasta. Katsellaan sitten tuonnempana..

Aurinkoiset päivät

Viikonloppu hujahti ohitse taas, mutta hyvissä tunnelmissa ja aurinkoisessa säässä. Perjantaina tuli tehtyä iso päätös ja otettua uusi suunta elämässä. Monellakin tapaa, yksi konkreettinen muutos lienee uusi, tuleva osoite. Kauas emme ole lähtemässä, mutta uusi koti on aina uusi koti. Tässä on tänään saanut taas huomata mitä kaikkea sitä muuttoon liittyykään. Paljon muutakin kuin tavaroiden pakkaaminen, mutta sekin ihanuus on edessä päin :) Mutta vielä takaisin viikonlopun tunnelmiin..

Lauantaina kävelin tyttäreni kotiin tuohon vajaan parin kilometrin päähän ja päiväkahvit juotuamme, lähdimme molempien tyttösteni kanssa ulkoilemaan. Ihana ulkoiluilma, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, mutta aina niin tuttu oululainen tuuli puhalteli vilpoisasti. Kävelimme Nallikariin meren rantaan, jäälle emme juuri uskaltautuneet, vaikka siellä oli muita ulkoilijoita kuka kävellen, kuka pyöräillen. Mahtava kulkea missä vain, kun oli hankikantokeli.

Sunnuntaille varasin pääsiäiskarkkeja virpojia varten, mutta yhtään pikkuvirpojaa ei tänä vuonna ovelle tullut. Vähän harmi. Kiva perinne, jonka ei soisi katoavan. Tietysti nuo lukitut alaovet täällä kaupungissa vaikeuttaa pikkunoitien kulkemista ovelta ovelle. Mutta toisin kuin tänään on saanut lukea erään naispuolisen poliitikon älyvapaita lausahduksia, niin meille olisi ollut ihan jokainen lapsi tervetullut. Suututtaa moiset kirjoitukset ja lausahdukset aikuisen ihmisen suusta. Mutta ei enempää siitä täällä. Sunnuntainakin tuli käytyä päiväkävelyllä nauttimassa auringosta ja siitä samaisesta tuulesta :) Iltapalaksi tekaisin pitkästä aikaa lämpimiä voileipiä ja illan päälle lämpeni myös sauna. Ei siis ihme, että illan elokuvasta piti loput tallentaa, kun sänky ja uni alkoi niin kutsua. Mukava viikonloppu ja kiva aloittaa uusi viikko. Huomenna on vähän erilainen päivä. Kynsimallin hommia pitkästä aikaa. Niihin juttuihin palaan ihan omassa blogikirjoituksessa.. :)

Minun tyttöset <3

#earthhour2016

Elämä ihanasti sekaisin

Paljon mietittävää, muutoksen mahdollisuuksia ja tärkeitä päätöksiä. Kaikesta tästä on muodostunut viime aikoina niin paljon pohdittavaa, että tällaiset kevyenmät jutut kuin blogin kirjoittaminen väistämättä siirtyy taustalle. Toisaalta taas on kivaa vaihtelua paneutua ihan muihin juttuihin. Varsinkin kun vielä keskeneräisiin asioihin tietää ratkaisujen löytyvän, kun niiden aika on. Näistä asioista kirjoitan tänne sitten sen, minkä katson tarpeelliseksi. Valitettavasti on asioita, joita haluaa jakaa vain läheisimpien kanssa.

Ajatuksia on ollut tällä viikolla upeat mahdollisuudet tuulettaa ulkona nauttien keväisestä auringonpaisteesta ja tietysti aina voi leipoa. Rentouttavaa ja maukasta, samalla kertaa :)

Kaikki mikä kimaltaa..

Ihan mielettömän ihana ja kaunis aurinkoinen päivä ollut tänään. Sää houkutteli ulkoilemaan ja en olisi kyllä uskonut miten uskomattoman kaunis näky ulkona odotti. Kaikkialla kimalsi.
Uusi lumi oli timantteja täynnä ja puut, ne oli kuin koristeltu. Jäätyneitä vesipisaroita oksilla kuin niihin olisi aseteltu koristeita. Luonto tosin tekee tämän niin paljon kauniimmin. Oli pakko pysähtyä ihastelemaan ja kuvaamaan sitä näkyä. Valitettavasti kuviin ei kaikkea kimallusta saanut tallennettua, mutta kuten aiemmin kirjoitin (täällä), niin olen todella onnellinen siitä että voin nähdä tällaista kauneutta ympärilläni. Vaikka asiat tällä hetkellä on joltain osin hieman solmussa liittyen tuohon näköasiaan, niin voisivat ne olla huonomminkin. Minä näen ja yritän tallentaa näkemääni muillekin.
Ei nämä toki mitään luontokuvaaja tasoa ole :)

Voi kun se kaikki kimallus näkyisi..

Esteet on tehty ylitettäväksi!

Pieni irtiotto

Eilen tein pienen irtioton iltapäivällä ihan kävelylenkin merkeissä. Selkä kiukutteli kipuilemalla aamuyöstä lähtien ja lähdin lenkille ihan kauniin sään ja selän verryttelyn vuoksi. Selälle ei lenkistä ollut merkittävää apua, mutta mielelle sitäkin enemmän. Iltapäivän sininen hetki oli todella kaunis ja sää niin leppoisa pientä tuulta lukuunottamatta. Pysähdyin meren rantaan kuvailemaan ja kuuntelemaan miten jää äänteli merellä. En ole ennen kuullutkaan jään ujeltavan sillä tavalla ennen paukahtamista. Erikoinen ääni ja täytyy kyllä sanoa, että ei tullut mieleenkään mennä jäälle sitä ääntelyä hetken kuunneltuani. Olen muutenkin vähän arka liikkumaan jäällä. Yksin sinne ei tulisi lähdettyä millään.

Mutta tämä nyt ei oikeastaan ollut se irtiotto mistä aioin kirjoitella, vaan loppuviikon reissusta. Olemme lähdössä kolmen päivän reissuun Helsinkiin. Mukava irtiotto arjesta :) Tyttäreni ei ole vielä Helsingissä käynytkään ja hän odottaa reissua kovasti. Odotan kyllä itsekin. Mitään ihmeellisempää ohjelmaa emme ole suunnitelleet, fiiliksen mukaan mennään. Täytyy toivoa, että sää suosisi kaupungilla kiertelyä. Pitäähän ne "pakolliset" näyttää ensikertalaiselle. Itselleni lienee pakollinen pyörähdys Victoria's Secretillä :) Ihan vaan katselemassa.. (Heh!)
Matkat teemme Onnibussilla ihan ensimmäistä kertaa. Saapa nähdä jääkö viimeiseksikin. Tavallisesti on tullut lennettyä Helsinkiin, mutta nyt tarjoushinnat sai houkuteltua kokeilemaan bussia. Matkoille tuli hintaa kokonaiset 2€/henkilö menopaluu. Vähän hirvittää saako bussissa nukuttua ja mitä selkä tykkää useamman tunnin istumisesta. Mutta eipä anneta näiden pikkuseikkojen häiritä sitä iloa, mikä maisemien vaihdosta tulee :)

Pakkaspäivä

Viikonloppu on taas mennyt vauhdilla. On ollut mukava viikonloppu ihan kotosalla. Oleilua, hyvää ruokaa, hyvää seuraa ja vähinsä myös ulkoilua. Tänään uskaltauduin ulos mittarin -27 lukemasta huolimatta, mutta kylmähän siellä oli. Pakkaslukeman kanssa olisi ehkä pärjännytkin, mutta siihen lisäksi tuo vinkka, niin ei voinut kauan ulkoilla. Kiersin tuolla meren rannassa ja noissa rantametsissä (pusikoissa), mutta kuten olen tainnut jo kirjoittaa aiemminkin, niin on jotenkin surullista katsottavaa miten siellä on myllätty ja puita nurin ympäriinsä. Vähäinen lumi sentään peittää varmaan osan totuudesta.

Ihana talvinen auringon valo paistoi hetken myös sisälle. Eihän se vielä mitään lämmitä, mutta valoisuutta on hiukan enemmän. Ulkoa tullessa olikin mukava hetki lämmitellä sohvalla katsellan auringon seinille tekemiä valoja ja varjoja.

Talvista ulkoilua

Ihanaa, kun pakkaset viimein hellitti sellaiseen lukemiin, että pääsi ulkoilemaan. Vaikka kovin kauaa ei vieläkään voinut ulkona olla, koska viima oli aika tyly kasvoille. Muuten kyllä tarkeni, kun pukeutuu oikein ja lämpimästi. Minulla nuo poskipäät on arat kylmälle, kun kerran oikein kunnolla palellutin ne työmatkalla. Kiva oli silti käydä edes pikkumutka ulkona ja pitihän sitä muutama kuva napata samalla.

Ulkoilu ja lenkkeily on muutenkin itselle tärkeää ja selälle sopivaa liikuntaa. Saisi kyllä käydä enemmänkin kävelemässä. Selän kanssa kun saa jatkuvasti hakea sitä tapaa liikkua, minkä se kestää kipuilematta. Nyt kivut luultavasti laukaisi imurointi (yleeensä näin käy joka kerta) ja pari päivää on ollut melkoisen tuskaista. Siksikin oli kiva käydä liikkumassa ja verryttelemässä lihaksia, jotka tahtoo kipuilun vuoksi mennä ihan jumiin. Jos selän kanssa onkin välillä raskasta ja vähän mielikin maassa, niin kaunis talvinen luonto piristää ja saa ajatukset toisaalle :)

Lumoutunut lumesta

Ensilumi <3 Mikä ihana valkeus ja talvinen tunnelma tulikaan heti tuosta lumesta, vaikka ei sitä niin mahdottoman paljon vielä olekaan. Lisääkin voisi sataa. Pikku pakkanen ja luminen luonto houkutteli ulkoilemaan ja tuli tehtyä sellainen reipas tunnin lenkki. Tai no, pitihän sitä välillä pysähtyä kuvailemaan, mutta ulkoiltua ainakin tuli ja posket sai punaisiksi. Rannassa kun varsinkin kävi aika vilpoinen tuuli, mutta kiva ilma silti. Vesisateen päihittää ihan mennen tullen.

Tuolla rannassa ja rantapusikoissa kävellessä tuli kyllä vähän haikea mieli. Eihän tuo ranta mitään kaksista metsää ole, mutta kiva ulkoilualue ja polut siellä on tullut niin tutuiksi. Harmittaa, että tuo alue katoaa uuden asutusalueen alta ja kyllähän siellä näkyi jo jotain tapahtuneen. Kaatuneita puita oli ristiin rastiin ja jotenkin myllätyn oloista koko alueella. Tällaiselle maalaistytölle kun pienikin pala luontoa näin liki kotia on kovin mieluinen :)