2017/2018

No näinpä. Laiska bloggaaja antaa jotain elonmerkkejä itsestään. Blogin kohtalo on pyörinyt yhä mielessä ja välillä on iskenyt oikein (melkein) innostus kirjoittaa tänne, mutta kuten arvata saattaa, toteutus on jäänyt hiukan vaiheeseen. Hetkittäin olen tuntenut jopa huonoa omaatuntoa kirjoittamattomuudesta, mutta suurimman osan aikaa olen porskutellut menemään ilman vähäisintäkään huolta blogista. Hävettää ihan tunnustaa.

Ja lisäyksenä seuraavaan kuvaan liittyen. Tuo kuvassa oleva kalenteri osoittautui aivan käyttökelvottomaksi ja sai kauniin seuraajan itselleen. (301.1.2018)

Onnea..

uudelle vuodelle 2017!! 🍾🎉😊
Toivon, että uusi vuosi tuo sinulle kaikkea hyvää. Onnea, iloa, rakkautta, terveyttä.. Päiviä, joista syntyy muistoja.

Tyhjät sivut

Yksi joulun toivotuimmista lahjoista minulle oli niinkin pieni juttu kuin oikea kalenteri. Kirjoitin tuohon ihan tarkoituksella "oikea" kalenteri. Onhan noita kalentereita ipadilla ja puhelimessa ja toki niitäkin käytän, mutta mikään ei päihitä sitä oikeaa kalenteria. Sitä hassun ihanaa tunnetta uutta kalenteria vuoden alussa selatessa, tyhjiä sivuja katsellessa. Kuinka ne siitä pikkuhiljaa alkaa täyttyä itselle tärkeistä merkinnöistä. Sovituista menoista, läheisten merkkipäivistä ja itselle muuten merkityksellisistä asioista. Se tunne, kun katselee koko vuotta edessään ja miettii mitä kaikkea sivuille mahtaakaan vuoden aikana ehtiä kirjoittaa. Sitä samaa tunnetta en ole onnistunut saamaan selaillessa kalenteria vaikka puhelimesta. Se on vain niitä pakollisia merkintöjä varten, niitä mistä on hyvä saada muistutus juuri ennen lähtöä tai tapahtumaa.

Tälle vuodelle sain tyylikkään mustan, (keino)nahkakantisen kalenterin. Niin minun näköiseni ja tismalleen oikeaa kokoa. Lahjan antaja on tiennyt mistä tykkään ja mitä antaa :) Nyt vain sivuja täyttämään. Luin positiivisuuskalenterista, jossa jokaisen päivän päätteeksi kalenteriin kirjataan kolme asiaa päivästä, jotka on positiivisia juuri siinä päivässä. Siinäkin päivässä, jolloin tuntuu että mikään ei ole hyvin. Aina on jokin, aina on jotain. Ihana ajatus, jota voisi toteuttaa kirjoittamalla edes se yksi asia jokaisesta päivästä.
Kalenterin sivuille on tullut jo jotain. Se yksi tärkeimmistä merkinnöistä kylläkin löytyy jo viime vuoden loppupuolelta <3

Uuden alussa

Niin sitä sitten päästiin uuden vuoden alkuun. Uuden vuoden juhlimiset meni rauhallisesti nuorison kanssa. Kävimme katsomassa kaupungin upean ilotulituksen ja muutoin ilta menikin kotosalla. Puolen yön maissa kävimme läheisessä puistossa katsomassa raketteja. Siinäpä se. Ei ihmeempiä kerrottavaa, mutta ihan mukavasti vuosi vaihtui, vaikka kokoonpano juhlijoissa olikin vähän vajaa.

Elämä on kaiken juhlimisen jälkeen palaillut tuttuun, arkisempaan uomaansa ja ihan kiva niin. Koti palasi tänään joulun jäljiltä arkisempaan asuunsa. Keräilin joulun pois hieman haikein mielin, mutta toisaalta tuntui että on jo aika. Huomenna on loppiainen ja siihen on yleensä joulun aika loppunut. Kyntteliköt olkoon vielä ikkunoilla huomisen yli, mutta sitten on niidenkin aika lähteä. Se harmittaa koristeita enemmän, niin mukavaa tunnelmaa ne kotiin tuovat. Ja kun ei ole vielä niitä pallovalojakaan.. :) Onneksi ei ole mitään tarvetta lopettaa tuikkujen ja kynttilöiden polttamista. Niillä kun saa tunnelmaa kotiin ja lämmintä valoa. Katsoin eilen kaupungilla alennetulla hinnalla olevia Kastehelmi tuikkukippoja, mutta jätin vielä kauppaan. Kirkas voisi olla seuraava hankinta noiden jo olevien lisäksi. Etsin myös, tai katselin, uutta mattoa keittiöön, mutta mieluista ei löytynyt. Eipä sillä kiire ole, joten sopivaa voi ajan kanssa katsella. Ajatuksissa on aina jotain pientä juttua kotiin. Kotiin liittyen on myös isompia ajatuksia tai haaveita tälle vuodelle. Tiedä vaikka pääsee muuttolaatikoita pakkaamaan :)

Valitettavasti ei ole oikein mitään kuvia laittaa. Kodista otetut viimeisimmät kuvat on jouluisia ja eihän täällä mitään uutta oikein olekaan. Kuvaaminen on jäänyt vähemmällä viime päivinä, mutta kunhan tässä taas vauhtiin pääsee, niin niitähän tulee. Liiankin kanssa :)

Tammikuun aurinkoa

Kohti uutta vuotta

Tuntuu aika hurjalta, että tätä vuotta on jäljellä enää pari päivää ja sitten on edessä taas kokonaan uusi vuosi elettäväksi. Mitä se vuosi tuo mukanaan? Voin sanoa, että onneksi ei tiedä. Mitä sitten odotan uudelta vuodelta? En oikein osaa sanoa ja jotain tulevan vuoden odotuksista haluan toistaiseksi pitää ihan itselläni. En odota mitään suurta ja ihmeellistä. Elämä on ihan hyvin mallillaan tällä hetkellä. Tietysti muutosta saisi tulla työ- tai opiskelukuvioihin, mutta ehkä sekin ratkaisu löytyy ajallaan. Siinä on yksi murhe, jonka valitettavasti kantaa mukanaan vuoden vaihteen ylikin, mutta onneksi on niitä hyviä asioita vastapainoksi ja niitä asioita on onneksi paljon.

Mitään lupauksia en aio tehdä uudelle vuodelle. En näitä "kesäksi bikinikuntoon", lopetan karkinsyönnin, herkuttelun tai mitä niitä nyt onkaan. Jos jotain muutosta itseensä ja olemiseensa kaipaa, niin niiden lähtökohta täytyy olla jotain ihan muuta kuin uuden vuoden lupaus. Se lupaus kun tahtoo unohtua ja jäädä lunastamatta yleensä jo kevään korvalla, viimeistään silloin :) Niihin muutoksiin kun tarvitaan paljon enemmän motivaatiota ja tahtoa kuin yhden lupauksen verran. Näin ainakin itseni kohdalla on ja puhun ihan kokemuksesta. En turhista ja tyhjistä lupauksista, niitä kun en oikeastaan ole koskaan tehnytkään, vaan siitä mitä isommat muutokset elämässä vaatii. Jos siis ensi vuosi tuo mukanaan jotain uutta, niin lähtökohdat siihen löytyy jostain ihan muusta, ne löytyy tahdosta ja halusta muuttua. Ja ei, en ole edes pienesti harkinnut paluuta tosissaan fitneksen pariin :) Tuskin kukaan sitä kyllä luulikaan, toivottavasti ei ainakaan. Mistä nämä ajatukset sitten tulivat? Naistenlehden kannestapa hyvinkin. Taas se alkaa, joka lehdessä nämä "laihdu kesäksi" yms. otsikot. Ensimmäinen on jo nähty :)

Vaikka kirjoitin, että en odota tulevalta vuodelta mitään ihmeitä enkä tee lupauksiakaan, niin ei se tarkoita sitä, että en odottaisi jotain. Tai sitä, että en toivoisi mitään. Unelmia ja haaveita pitää aina olla. Ne omalla tavallaan kantaa eteenpäin ja aina on jotain, mitä saa unelmasta todeksi. Kyllä minulla niitä unelmia on, tai en edes tiedä onko ne varsinaisesti unelmia. Suunnitelmia ehkä olisi parempi sana. Kun en koe olevani mikään pää pilvissä kuljeksija :) Ne asiat mistä unelmoi, on sellaisia arkisia, toteutettavissa olevia. Niiden aika voisi hyvinkin olla vuonna 2016.

Sitten tulevasta tähän päivään ja huomiseen. Tänään on edessä kauppareissu ja uuden vuoden jo perinteeksi muodostuneen pitsan värkkien ostaminen. Toki jotain muutakin tarjottavaa pitää huomiselle olla, vaikka uutta vuotta otetaan vastaan ihan pienesti perhepiirissä. Suunnitelmissa olisi käydä torilla katsomassa kaupungin ilotulitus. Viime vuonna se ainakin oli hieno ja väkeä todella paljon liikkeellä. Jopa yllättävän paljon. Tänä vuonna onkin lähdettävä ajoissa liikkeelle, jotta autolle löytää kohtuudella parkkipaikan. Loppuilta meneekin sitten varmaan raketteja katsellen (ja syöden) sekä ihan vain oleillen. Itselleni ostin jo kaksi pakettia tähtisadetikkuja. Yksi perinne, joka on ja pysyy :) Ikään katsomatta ja siitä huolimatta.

Blogin merkeissä palaan kirjoittelemaan ensi vuoden puolelle, joten toivotan kaikille oikein
Iloista ja mukavaa uuden vuoden juhlintaa ja
Onnea Uudelle Vuodelle 2016!!