Kevät

Ei taatusti ollut kevään kauneimpia päiviä, kun päätimme eilen retkeillä makkaranpaistoon meren rantaan. Perjantain kauniin, keväisen auringonpaisteen jälkeen huhtikuun ensimmäinen päivä päätti olla harmaa ja lumisateen täyteinen. Mutta mitä säästä, jos tunnelma on kohdillaan. Ja tietysti seura ❤

Mustikassa

Eilen tuli käytyä pitkästä, pitkästä aikaa oikein kunnolla mustikkametsässä. Marjasaalis ei ehkä ollut niin huikea, mutta tulipahan oltua metsässä muutama tunti. Metsässä jotenkin sielu lepää, ajatukset rauhoittuu ja hiljaisuus rentouttaa. Toki tuohon hiljaisuuteen mahtui lukuisa joukko sääskiä, pari kipeää paarman puremaa, mutta muuten reissu oli todella mukava. Ilmakin oli mitä mukavin.

En ole oikein koskaan ollut mikään innokas marjanpoimija. Osansa siihen tekee näkökin. Kun marjat on ehkä hieman enemmän hakusessa kuin "normaalinäköisellä". Nykyisellään myös selkäkin. Eilisen kykkimiselläkin oli vähemmän kivat seuraukset. Siksi ehkä olin ihan naurettavan ylpeä saadessani ämpäriin käsin poimittuna mustikoita. Ämpäri tosin oli pienin mitä kotoa kaapista löytyi :) Se psykologinen vaikutus, ettei koko tyrmää innostusta ihan alkuunsa..

Aurinkoiset päivät

Viikonloppu hujahti ohitse taas, mutta hyvissä tunnelmissa ja aurinkoisessa säässä. Perjantaina tuli tehtyä iso päätös ja otettua uusi suunta elämässä. Monellakin tapaa, yksi konkreettinen muutos lienee uusi, tuleva osoite. Kauas emme ole lähtemässä, mutta uusi koti on aina uusi koti. Tässä on tänään saanut taas huomata mitä kaikkea sitä muuttoon liittyykään. Paljon muutakin kuin tavaroiden pakkaaminen, mutta sekin ihanuus on edessä päin :) Mutta vielä takaisin viikonlopun tunnelmiin..

Lauantaina kävelin tyttäreni kotiin tuohon vajaan parin kilometrin päähän ja päiväkahvit juotuamme, lähdimme molempien tyttösteni kanssa ulkoilemaan. Ihana ulkoiluilma, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, mutta aina niin tuttu oululainen tuuli puhalteli vilpoisasti. Kävelimme Nallikariin meren rantaan, jäälle emme juuri uskaltautuneet, vaikka siellä oli muita ulkoilijoita kuka kävellen, kuka pyöräillen. Mahtava kulkea missä vain, kun oli hankikantokeli.

Sunnuntaille varasin pääsiäiskarkkeja virpojia varten, mutta yhtään pikkuvirpojaa ei tänä vuonna ovelle tullut. Vähän harmi. Kiva perinne, jonka ei soisi katoavan. Tietysti nuo lukitut alaovet täällä kaupungissa vaikeuttaa pikkunoitien kulkemista ovelta ovelle. Mutta toisin kuin tänään on saanut lukea erään naispuolisen poliitikon älyvapaita lausahduksia, niin meille olisi ollut ihan jokainen lapsi tervetullut. Suututtaa moiset kirjoitukset ja lausahdukset aikuisen ihmisen suusta. Mutta ei enempää siitä täällä. Sunnuntainakin tuli käytyä päiväkävelyllä nauttimassa auringosta ja siitä samaisesta tuulesta :) Iltapalaksi tekaisin pitkästä aikaa lämpimiä voileipiä ja illan päälle lämpeni myös sauna. Ei siis ihme, että illan elokuvasta piti loput tallentaa, kun sänky ja uni alkoi niin kutsua. Mukava viikonloppu ja kiva aloittaa uusi viikko. Huomenna on vähän erilainen päivä. Kynsimallin hommia pitkästä aikaa. Niihin juttuihin palaan ihan omassa blogikirjoituksessa.. :)

Minun tyttöset <3

#earthhour2016

Lumoutunut lumesta vol.2

Miten ihana olikaan herätä tänään tuohon lumiseen näkyyn ikkunasta :) Mikä ero onkaan eiliseen, jolloin kaupungilla käydessä kastuin kuin uitettu koira vesisateessa ja vielä illalla elokuviin kiirehtiessä sai liukastella sohjossa jalat märiksi. Elokuvissa tulikin käytyä pitkästä aikaa. Kävimme katsomassa ennakkonäytöksenä Natalie Portmanin elokuvan "Tarina rakkaudesta ja pimeydestä". Elokuva oli omalla tavallaan hyvä, koskettavakin, mutta ei mikään kevyt katsottava.

Mutta takaisin tähän päivään.. :) Kävin pikaiseen asioilla enkä malttanut olla poikkeamatta (jälleen) metsäpolkujen kautta vähän kuvailemassa talviseksi muuttunutta luontoa. Toivottavasti tästä ei nyt tule kellekään ihan talvikuva ähkyä. Luonto vain on niin kaunis ja jos malttaa pysähtyä hetkeksi katsomaan, niin sitä kauneutta on niinkin yksinkertaisissa asioissa kuten siinä, miten lumi asettuu oksien päälle. Vai onko lumen kuvaaminen sinusta ihan turhaa touhua? Kun sitä kuitenkin joka talvi nähdään enemmän tai vähemmän :)

Kadonneet tehtaanpiiput..

Lumoutunut lumesta

Ensilumi <3 Mikä ihana valkeus ja talvinen tunnelma tulikaan heti tuosta lumesta, vaikka ei sitä niin mahdottoman paljon vielä olekaan. Lisääkin voisi sataa. Pikku pakkanen ja luminen luonto houkutteli ulkoilemaan ja tuli tehtyä sellainen reipas tunnin lenkki. Tai no, pitihän sitä välillä pysähtyä kuvailemaan, mutta ulkoiltua ainakin tuli ja posket sai punaisiksi. Rannassa kun varsinkin kävi aika vilpoinen tuuli, mutta kiva ilma silti. Vesisateen päihittää ihan mennen tullen.

Tuolla rannassa ja rantapusikoissa kävellessä tuli kyllä vähän haikea mieli. Eihän tuo ranta mitään kaksista metsää ole, mutta kiva ulkoilualue ja polut siellä on tullut niin tutuiksi. Harmittaa, että tuo alue katoaa uuden asutusalueen alta ja kyllähän siellä näkyi jo jotain tapahtuneen. Kaatuneita puita oli ristiin rastiin ja jotenkin myllätyn oloista koko alueella. Tällaiselle maalaistytölle kun pienikin pala luontoa näin liki kotia on kovin mieluinen :)