Syksyisempää

Kodin sisustus vaihtuu pikkuhiljaa syksyisempään suuntaan. Olohuone/ruokailutilan yhdistelmä sai uuden verhokapan, jossa on ihanat syksyisemmät värit. Verhokangas on veljeni valitsemaa ja äitini ompelemaa. Eli siis, kuka meillä oikein sisustaa? :) Reilu viikko sitten sain veljeltäni puhelun, että me tarvitsemme uudet olkkarinverhot ja ne on jo valittu. Aha, kappas. En tuota itse tiennytkään. Toisaalta tämä on mahdottoman helppoa. Asiaa ehkä selittää se, että veljeni anoppilassa on kangaskauppa ja mikäs sen mukavampaa lauantai- illan hupia kuin kankaiden valinta. Onneksi meillä sattuu nuo makuasiat napsahtamasn hyvin yhteen, niin luotan valinnoissa täysin tähän etäshoppailuun.

Uuden verhon myötä myös viime talven hankinta, suloinen oravatyyny palasi olkkariin. Vielä pitäisi varaston uumenista kaivaa syksyisempi matto esiin. Ja vaihtaa kynttilät, liinat, kukkaruukut... Inspiraatioita odotellessa. Olen sinnikkäästi yrittänyt polttaa nykyisiä pinkkejä kynttilöitä loppuun ennen uusien vaihtamista, mutta hitaasti nuo hupenee. Ehkä poltan niitä liian harvakseltaan, mutta en haluaisi säilöä laatikkoihin puoliksi palaneita kynttilöitä, jotka ei ehkä ikinä enää palaa käyttöön. Olisiko tämä nyt sitä hyvin pienimuotoista konmaritusta?? Edes sinne päin.

Uudistuneen sisustuksen kuvaaminen on osoittautunut melkoisen haasteelliseksi. Niin hämärää, niin hämärää.. Tai olen aina väärään aikaan liikkeellä. Tätä hämäryyttä torjumaan asennettiin viimein keittiön ruokapöydän päälle lamppu. Lampun asennukseen tarvittiin metritolkulla johtoa, kuumaliimaa ja vähän viitseliäisyyttä, sillä pöydän kohdalla ei varsinaisesti ollut lampunpaikkaa, vaan johto vedettiin kauempaa. Hyvä ja siisti lopputulos saatiin, tai tekevä mies sai aikaiseksi. Paikalle laitettiin ensin väliaikaisesti vanha (pinkki!!) lamppu. Jaksoin katsella sitä viritystä tasan vuorokauden ja nyt on uusi lamppu jo paikoillaan. Lamppuna on yksinkertainen, vähän kuitenkin romanttinen Sessak:n valaisin. Tykkään ja nyt näkee syödäkin kunnolla.

Kunhan saan syksyisemmän sisustuksen valmiimmaksi, niin kuvailen sitä paremmin. Tässä kuvia, joissa ollaan vähän "vaiheessa" :) Löydättekö ylimmästä kuvasta myös yhden sisustusapulaisen??

Kun pinkki jää historiaan

Siinä on yksi merkki mistä huomaa, että lapset väistämättä kasvaa. Kun tytön huoneen värit vaihtuu pinkistä isomman tytön värimaailmaan ja siinä samalla huoneesta katoaa lelut yms. niiden vaihtuessa ripsiväriin ja huulimeikkeihin.
Mustaa, harmaata ja se ripaus pinkkiä. Se pieni ripaus, minkä äiti sai yhä ujutettua mukaan :) Minä en ollut vielä valmis luopumaan pikkuisestani, vaikka huone selkeästi onkin jo isomman tytön huone.

Muuton myötä tuli tyttäreni huoneeseen häneltä toiveita värimaailman ja tyylin suhteen. Aika pienillä muutoksilla saatiin uusi ilme aikaiseksi. Huonekalut pysyivät samoina, vain järjestys uuden huoneen myötä muuttui. Isommat muutokset tehtiin vaihtamalla valaisin, sängynpeite ja matto. Näillä saikin ison ja näkyvän muutoksen aikaan. Nyt on sitä toivottua mustaa ja vähän harmaata, sitäkin saa lisää kääntämällä sängynpeite toisinpäin. Samalla huoneesta karsiutui melkoinen läjä pehmoleluja varastoon, vain suloinen kuutti sai jäädä sängylle köllöttelemään. Ikean Lack- hylly käännettiin pitkittäin ja sen päälle saatiin huoneen "viihdekeskus" eli televisio ja pleikkari. Kalusteet sekä verhot ovat valkoisia ja huone muutenkin todella valoisa, niin mustatkaan tekstiilit eivät näytä synkältä ja pimennä tilaa.

 

Sängylle jäi ripaus sitä pinkkiä tyynyissä. Uutena huoneeseen tuli oululaisen suunnittelijan Susanna Sivosen suunnittelemaa tekstiiliä. Kuviollinen tyyny on Karkelo- kuosilla. Ihanat värit ja materiaali on laadukasta. Tyynystä voi halutessaan poimia värejä muuhun sisustukseen. Väriä löytyy kyllä (onneksi) myös huoneen nurkassa olevasta löhöilynurkkauksesta, jonka pinkki neliö toimii myös varapatjana.
Kaiken kaikkiaan muutos on ihan kiva ja miellyttää sekä äitiä että tytärtä. Tärkeintä on tietysti, että huoneen asukki itse tykkää ja viihtyy. ❤️

Karkelo design by Susanna Sivonen

Löytö

Melkein hävettää tunnustaa, miten tein löydön omassa kodissani tässä jokin aika sitten. Oikeastaan tarkemmin sanottuna vielä parvekkeelta. Onneksi tein ja mielellään tekisin vielä lisääkin, mutta sitten täytyy kyllä lähteä etsimään jo kodin ulkopuolelle :)

Näin ihan sattumalta netissä jokunen viikko sitten kuvan Iittalan Stellaria-sarjan tuikkukiposta ja aloin miettiä, että miten tuo näyttää niin tutulta.. Kunnes hoksasin, että minulla on samainen tuikkukippo parvekkeen ulkolyhdyssä. Ollut jo pitkän aikaa tukemassa kynttilöitä ja olen siinä välillä polttanut tuikkujakin, kun nämä oululaiset tuulet on niin sallineet. Ei hyvä tavaton!! Pomppasin saman tien sohvalta ja kävin pelastamassa kaunokaisen sisälle. Pesun jälkeen se onneksi oli ihan kunnossa ja pääsi arvoiselleen paikalle olkkarin hyllyn päälle. 

Ja kyllä se onkin kaunis. Kuin jääveistos ja sopii tähän vuoden aikaan paremmin kuin hyvin. Enkä ollenkaan pahastuisi, jos jotain kautta saisin hommattua kyseistä sarjaa lisääkin. Täältä niitä ei valitettavasti enää löydy. :)

Kynttilöitä on muutenkin tullut vielä poltettua ahkeraan. Niin kauniin valon ja tunnelman niillä saa aikaiseksi. 

Ihana valo

Löysin pyöriessäni ihan muissa asioissa valaisin-osastoilla (mm. Oulun Kärkkäisellä) aivan ihanan, ainakin minulle ihan uuden tuttavuuden led-lampuista. Kyseessä on Airam led Antique lamput, joista itse valitsin olohuoneen kattovalaisimeen classic-lampun. Ei uskoisi, että tämä kaunista ja lämmintä valoa antava lamppu on todella led-lamppu, joten siten myös vähän sähköä kuluttava ja pitkäikäinen valinta valaisimeen. Tarkempia teknisiä tietoja voi halutessaan kurkata tästä ja sivuilta näkee myös näiden lamppujen valikoiman. Minun tekniikan tuntemuksellani on noita tietoja ihan turha alkaa selittämään. Minulle riittää se, miltä lamppu näyttää ja miten se valaisee :)

Valo tässä lampussa on todella tunnelmallinen. Ei ehkä mikään paras valinta kohteeseen, jossa tarvitsee voimakkaampaa ja tehokasta valaistusta, mutta todella hyvä valinta vaikka vain yhteen valaisimeen, kun haluaa hieman tunnelmoida. Tai miksei vain kausiluonteisesti esimerkiksi osaksi jouluvalaistusta. Käyttötarkoituksia ja kohteita löytyy takuulla vaikka ja kuinka ja niitä jokainen voi miettiä tarpeidensa mukaan, mutta itse halusin tämän olkkariin ja siihen on syynsä. En oikein pidä normaalien energiansäästö- ja ledlamppujen kylmästä valosta ja olin ihan innoissani löytäessäni tällaisen vaihtoehdon. Eikä vähiten siitä syystä, että lampun lämmin, pehmeä valo toi lapsuudesta mieleen mummulassa vietetyt ajat. <3 Ihana mielikuva.

Kuvissa lampun lämmin väri ei välity ihan oikealla tavalla, mutta eron tavalliseen lamppuun kyllä huomaa.