Yksi aarre lisää

Kävimme pääsiäisen aikaan kotonani syömässä hyvin ja kyläilemässä, jos niin voi sanoa kun kotikotonaan käy. Siinä samalla tuli vilkaistua maalikarttaa ja suunniteltua keittiöön uudet verhot. Kangas on ollut odottamassa jo hetken aikaa.

Äitini kaivoi minulle astiakaapistaan yhden vanhan aarteen ja kysyi kelpaako se minulle. Haluanko ottaa sen itselleni? No todellakin halusin. Pieni kulhonen vanhaa Arabiaa. Ja nyt täytyy tunnustaa, että en tiedä astian sarjaa tai nimeä, eikä tullut sitä tähän hätään googlesta kaivettuakaan. Mutta tässä tämä suloisuus. Tästä tulee niin mummolafiilis <3

Pääsiäistä

Pääsiäinen on tähän saakka ja varmasti tästä eteenpäinkin, sujunut rauhallisesti pääsääntöisesti kotosalla. On tullut syötyä hyvin, herkuteltua ehkä liiankin kanssa, mutta onneksi juhlaa seuraa aina arki :) Pienimmäinen lapsukaisista on viettämässä pääsiäistä toisessa mummulassa serkkujensa kanssa, joten tilanne kotosalla on jokseenkin harvinainen ja outo. Hassua todeta, mutta äidillä on hieman ikävä :) Vaikka mukavaa vaihtelua tämä lienee kummallekin.

Eilen tuli sen verran poistuttua täältä "mukavuusalueelta" eli kotisohvalta, että tuli käytyä Bauhausissa ja Zeppeliinissä. Bauhausista löysin ihanan hortensian kotiin ja samalla tuli vilkaistua tapetteja. Valikoima kyseisessä liikkeessä oli kyllä pienoinen pettymys. Tai sitten sen oikean valitseminen on vain tuskaisen vaikeaa, kun ei löydy edes niitä "ehkä" vaan pelkkää "ei tätä ainakaan". Tapettihan tulisi uuden kodin olkkariin. Vahvasti kyllä alan tai alamme kallistua maalin kannalle. Minun silmääni miellyttäisi kovasti greigen sävyiset seinät. Vai joko greige on niin last season? :)

Zeppeliinissä kävimme syömässä. Söin ehkä parasta bearnaise- kastiketta ikinä. Chilillä terästettynä kanan kanssa. Pala ruokataivasta lautaselle. Niitä samaisia taivaanpaloja on kyllä saanut tuoreen ruisleivän ja mämminkin muodossa. Pitkästä aikaa mämmi on maistunut ja vaniljakastikkeen kera tietysti.
Sain myös suklaamunan. Tyttöjen värisestä vaaleanpunaisesta kindermunasta tuli tyttöjen juttuja. Jännä, että siitä sukupuolineutraalista, valkokuorisesta munasta tuli auto :) Sehän on periaatteessa kuitenkin ehkä enemmän poikien juttuja. Kinder on kyllä parasta suklaamunaa. Minulla niitä tuskin saisi säilymään leipomuksiin saakka. Ihania kakun kuvia on ollut insta täynnä, joissa on kindereitä sekä sisällä että päällä.

Aikaa on kulunut myös selatessa tori.fin valikoimia. Uuteen kotiin olisi kiva löytää nykyistä isompi valkoinen (tai miksei koivunvärinen/vaalean puunvärinen) ruokapöytä. Eikä siisti käytetty ole mikään mahdoton ajatus. Jos edes pienesti yrittää ajatella ekologisesti ja taloudellisesti, niin hyvä käytetty ei ole uutta huonompi hankinta. Sohva on myös harkinnassa uudistaa. Jos oikein hullaantuisi, niin listaahan voisi jatkaa vaikka kuinka, mutta tarpeen mukaan on tarkoitus tehdä hankintoja. Ainakin näitä isompia. Sohvatyynyjä ja muita kivoja voi ostaa, vaikka ei niin tarvitsisikaan. Eikö voikin? Voihan? :)

Mukavaa ja rentoa pääsiäisen viettoa myös sinulle!!

Aurinkoiset päivät

Viikonloppu hujahti ohitse taas, mutta hyvissä tunnelmissa ja aurinkoisessa säässä. Perjantaina tuli tehtyä iso päätös ja otettua uusi suunta elämässä. Monellakin tapaa, yksi konkreettinen muutos lienee uusi, tuleva osoite. Kauas emme ole lähtemässä, mutta uusi koti on aina uusi koti. Tässä on tänään saanut taas huomata mitä kaikkea sitä muuttoon liittyykään. Paljon muutakin kuin tavaroiden pakkaaminen, mutta sekin ihanuus on edessä päin :) Mutta vielä takaisin viikonlopun tunnelmiin..

Lauantaina kävelin tyttäreni kotiin tuohon vajaan parin kilometrin päähän ja päiväkahvit juotuamme, lähdimme molempien tyttösteni kanssa ulkoilemaan. Ihana ulkoiluilma, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, mutta aina niin tuttu oululainen tuuli puhalteli vilpoisasti. Kävelimme Nallikariin meren rantaan, jäälle emme juuri uskaltautuneet, vaikka siellä oli muita ulkoilijoita kuka kävellen, kuka pyöräillen. Mahtava kulkea missä vain, kun oli hankikantokeli.

Sunnuntaille varasin pääsiäiskarkkeja virpojia varten, mutta yhtään pikkuvirpojaa ei tänä vuonna ovelle tullut. Vähän harmi. Kiva perinne, jonka ei soisi katoavan. Tietysti nuo lukitut alaovet täällä kaupungissa vaikeuttaa pikkunoitien kulkemista ovelta ovelle. Mutta toisin kuin tänään on saanut lukea erään naispuolisen poliitikon älyvapaita lausahduksia, niin meille olisi ollut ihan jokainen lapsi tervetullut. Suututtaa moiset kirjoitukset ja lausahdukset aikuisen ihmisen suusta. Mutta ei enempää siitä täällä. Sunnuntainakin tuli käytyä päiväkävelyllä nauttimassa auringosta ja siitä samaisesta tuulesta :) Iltapalaksi tekaisin pitkästä aikaa lämpimiä voileipiä ja illan päälle lämpeni myös sauna. Ei siis ihme, että illan elokuvasta piti loput tallentaa, kun sänky ja uni alkoi niin kutsua. Mukava viikonloppu ja kiva aloittaa uusi viikko. Huomenna on vähän erilainen päivä. Kynsimallin hommia pitkästä aikaa. Niihin juttuihin palaan ihan omassa blogikirjoituksessa.. :)

Minun tyttöset <3

#earthhour2016