sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Syksyisempää

Kodin sisustus vaihtuu pikkuhiljaa syksyisempään suuntaan. Olohuone/ruokailutilan yhdistelmä sai uuden verhokapan, jossa on ihanat syksyisemmät värit. Verhokangas on veljeni valitsemaa ja äitini ompelemaa. Eli siis, kuka meillä oikein sisustaa? :) Reilu viikko sitten sain veljeltäni puhelun, että me tarvitsemme uudet olkkarinverhot ja ne on jo valittu. Aha, kappas. En tuota itse tiennytkään. Toisaalta tämä on mahdottoman helppoa. Asiaa ehkä selittää se, että veljeni anoppilassa on kangaskauppa ja mikäs sen mukavampaa lauantai- illan hupia kuin kankaiden valinta. Onneksi meillä sattuu nuo makuasiat napsahtamasn hyvin yhteen, niin luotan valinnoissa täysin tähän etäshoppailuun.

Uuden verhon myötä myös viime talven hankinta, suloinen oravatyyny palasi olkkariin. Vielä pitäisi varaston uumenista kaivaa syksyisempi matto esiin. Ja vaihtaa kynttilät, liinat, kukkaruukut... Inspiraatioita odotellessa. Olen sinnikkäästi yrittänyt polttaa nykyisiä pinkkejä kynttilöitä loppuun ennen uusien vaihtamista, mutta hitaasti nuo hupenee. Ehkä poltan niitä liian harvakseltaan, mutta en haluaisi säilöä laatikkoihin puoliksi palaneita kynttilöitä, jotka ei ehkä ikinä enää palaa käyttöön. Olisiko tämä nyt sitä hyvin pienimuotoista konmaritusta?? Edes sinne päin.

Uudistuneen sisustuksen kuvaaminen on osoittautunut melkoisen haasteelliseksi. Niin hämärää, niin hämärää.. Tai olen aina väärään aikaan liikkeellä. Tätä hämäryyttä torjumaan asennettiin viimein keittiön ruokapöydän päälle lamppu. Lampun asennukseen tarvittiin metritolkulla johtoa, kuumaliimaa ja vähän viitseliäisyyttä, sillä pöydän kohdalla ei varsinaisesti ollut lampunpaikkaa, vaan johto vedettiin kauempaa. Hyvä ja siisti lopputulos saatiin, tai tekevä mies sai aikaiseksi. Paikalle laitettiin ensin väliaikaisesti vanha (pinkki!!) lamppu. Jaksoin katsella sitä viritystä tasan vuorokauden ja nyt on uusi lamppu jo paikoillaan. Lamppuna on yksinkertainen, vähän kuitenkin romanttinen Sessak:n valaisin. Tykkään ja nyt näkee syödäkin kunnolla.

Kunhan saan syksyisemmän sisustuksen valmiimmaksi, niin kuvailen sitä paremmin. Tässä kuvia, joissa ollaan vähän "vaiheessa" :) Löydättekö ylimmästä kuvasta myös yhden sisustusapulaisen??




4 kommenttia:

  1. Ihanaa, veli valitsee verhokankaat. Minullahan ei siis ole veljeä mutta jos olisi niin epäilisin suuresti hänen valitsevan minulle verhokainkaita saatikka olisiko tuo edes kiinnostunut onko minulla keittiössä verhoja vai ei. Tai ainakin meillä tuskin siippa huomaa moisia asioita. Tää oli illan ihan ehdottomasti paras postaus. Jostain syystä veljesi verhokankaan valinta sai minulle niin hyvän mielen <3
    Kiitos

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että veljeni sai sinut ihan tietämättään hyvälle tuulelle :) Onhan se vähän hassu yhtälö, mutta toimii erittäin hyvin. Ja välillä ihan kateeksi käy se kangaskaupassa myllääminen. Kyllä siinä ideoita pukkaisi itse kullakin :)

      Poista
  2. Ihana verho! Täyty sanoa, että hyvä maku veljelläsi! Meillä aikaisemmin anoppi ompeli meille verhot ja kun kysyi, että haluanko lähteä valitsemaan kangasta, sanoin, että luotan hänen makuunsa ja eipä koskaan tarvinnut pettyä, anopilla on erehtymätön kangassilmä😊.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi voi luottaa veljen makuun. Aina on tullut nättiä kangasta. Näistä verhoista tykkään kovasti itsekin. Värit on niin justiin meille :)

      Poista