Uuteen viikkoon

Vihdoinkin alkaa tuntua siltä, että flunssa alkaa olla ohitse. Tänään en ole enää mittaria kainaloon laittanut. Olo tuntuu suht normaalilta, joten luotetaan siihen. Johan tuota olikin kerrakseen :)
Viikonloppu meni aika lailla kotosalla sairastaen ja toipuessa. Kaupassa sentään käväisin jo eilen ja olo oli kuin olisi tehnyt rankemman urheilusuorituksen. Tylsäähän se tuo sairastamnen on. Lauantaiaamuna laitoin ihan omaksi iloksi vähän paremman aamupalan. Ei croissantit sentään kuulu ihan jokaiseen aamuun, harvinaista herkkua :) Kun taas ilman kahvia ei päivä käynnisty laisinkaan. Mitään kovin tarkkaan rajattua ruokavalio minulla ei tällä hetkellä ole. Voisi varmaan olla tarkempikin siitä mitä suuhunsa laittaa, mutta mihinkään äärimmäisyyksiin en lähde. Olen sitä mieltä, ettei painonpudottaminenkaaan vaadi mitään kohtuuttomia. Ylimääräiset herkut ja turhat energianlähteet kun karsii pois, niin pääsee jo hyvään alkuun. Mutta nyt ei ollut tarkoitus kirjoittaa ruokavaliosta ja kuvitus tulee sisältämään myös niitä "turhia energianlähteitä" :)

Tänään törmäsin netissä erääseen koulutukseen, joka on oikeasti ollut haaveissani jo sairaanhoitaja- opinnoista lähtien. Opintojen aikana yhdessä harjoittelussa keskustelin yhden hoitajan kanssa, joka oli opiskellut seksuaaliterapeutiksi. Aika harvinainen koulutus vielä tuohon maailman aikaan (yli 20 vuotta sitten), mutta jo siinä hetkessä sen keskustelun aikana minussa heräsi suunnaton kiinnostus kyseistä koulutusta ja työtä kohtaan. Toivottavasti kukaan lukijoista ei nyt ajattele, että mitä hullua.. Ketä tuollainen voi kiinnostaa ja mikä ihme sellainen koulutus on? Mitä sillä tekee? Tai oikeastaan kyllä näitä kysymyksiä saa herätä. Eri asia vain on mitä niiden kysymysten takana on. Paheksunta ja vähättely on asioita, joita ei enää tässä ajassa toivoisi ajatuksissa heräävän. Seksuaalisuus on kuitenkin osa elämää ja ihmisyyttä meillä jokaisella. Eikä seksuaalisuus ole sama kuin seksi. Tarviiko tätä nyt selitellä enempää? Olen ihan avoimesti puhunut näistä haaveistani opiskella ja joskus, harvemmin onneksi, on asiaa tarvinnut selitellä tai puolustella. Enkä oikeastaan halua tehdä sitä nytkään :)

Seuraa sydäntäsi..

Joka tapauksessa Oulussa alkaisi toukokuussa ensimmäinen osa opinnoista kohti terapeutin tutkintoa ja olin asiasta melkoisen innoissani, mutta.. Se mokoma MUTTA aina. Koulutus on maksullinen ja koko tutkinto tulisi maksamaan useita tuhansia euroja. Ensimmäinen osakin jo yli 2000€. Valitettavasti minulla ei ole moisia rahoja laittaa opintoihin ja kuten tähänkin asti, niin haaveeksi taitaa jäädä tälläkin kertaa. Iso harmitus. Näitä opiskelu- ja työjuttuja on viime aikoina tullut mietittyä aika tavalla. Jotain uutta suuntaa täytyy hakea. Onneksi tähän pohdintaan on luvassa apua hieman tuonnempana.

Viikonloppuna luonto oli niin kauniisti kuorrutettu.

Sellaisia mietteitä tähän maanantaihin. Voisin tietysti samalla kertoa senkin faktan itsestäni, että arkeologia on myös yksi minua aina kiehtoneista asioista ja opiskelumahdollisuuksia on aikoinaan mietitty kovasti. Mitähän vielä paljastaisin itsestäni? Jos jätetään seuraavaan kertaan. Tästä tuli nyt muutenkin melkoinen sillisalaatti. Croissanteista terapiaan :)